Osaksi varmaan juuri aikaisen kevään vuoksi lähtöviivalle uskaltautui tänä vuonna ennätyspieni osanottajajoukko. Laatu korvaa kuitenkin määrän ja tänään legendaarisen Kaupin maaston haasteita lähti voittamaan kolme poikkeuksellisen kovaluontoista ja urheaa urosta. Kokemuksen puutteeseen ei ainakaan kenelläkään kisa kaatunut, kaikki kuuluvat tosihisun vakinaamoihin, ja sarjavoittojakin kolmikon vyöltä löytyi kaksin kappalein. Etukäteen miesten kilpailusta oli povattavissa erittäin tasainen. Paperilla tietysti vuoden 2012 voittaja Jussi-Elmeri Halme oli selkeä ennakkosuosikki vanhoihin tuloksiin peilattuna. Enon lauantai ilta oli kuitenkin venähtänyt pitkän puoleiseksi, eikä vireystila ollut ennen lähtöä kaikkein terävimmillään. Toisaalta Anton Kuukan kestävyyskunto ja suunnistustaito tiedettiin teräksenlujiksi, mutta edellispäivän testijuoksun rasituksista palautuminen pakotti miehen lähtemään matkaan pintakaasulla. Heikki Virekunnaksella taas oli puolellaan selkeä kalustoetu ainoana lintulaudallisena kilpailijana.
Kilpailu lähti perinteisesti käyntiin 40 minuuttia myöhässä, useammalla kilpailijalla oli aamulla hieman ongelmia aikataulun kanssa. Heti paukusta oli selvää että alku edettäisiin tarkkaillen ja taktikoiden. Pari ensimmäistä rastiväliä mentiinkin sulassa sovussa samoja reitinvalintoja pitkin melko rauhassa ja kyttäillen. Toiselta rastilta lähtiessä Virekunnas onnistui kuitenkin tempaisemaan itsensä hieman irti ja kun Kuukka vielä otti oman reitinvalinnan tulevalle pitkälle välille oli pakka kerrasta hajallaan. Seuraavat kilometrit kukin kilpailija teki omaa työtään yksinäisyydessä Virekunnaksen ehkä karaten hieman lisää koko ajan. Kilpailuun valmistautuminen oli kuitenkin mennyt pieleen ja rastia 7 etsiessään Virekunnas tajusi energian olevan täysin loppu. Tästä seurasi keskeytys kärkipaikalta ja siirtyminen KANKO-sarjaan, jonka voitto heltisi tänään Virekunnakselle loppuajalla 6:30:30. Näin Virekunnas uusi hienosti KANKO-voittonsa vuodelta 2010.
Jäljellä oli siis kaksi yksinäistä raatajaa, jotka eivät tienneet tilanteesta ja luulivat Virekunnaksen karanneen tavoittamattomiin. Kilpailun ratkaisu tiivistyi aivan viimeisille rastiväleille. Kolmanneksi viimeisen rastin läheisyydessä Halme ja Kuukka näkivät toisensa Kuukan ollessa hienoisessa johdossa. Toiseksi viimeisellä rastilla odotti sitten perinteinen ratamestarin erikoinen, 1:20000 mittakaavainen kartta selätti ratamestarin eikä hänen tulkintansa kartan notkosta osunut yksiin kilpailijoiden tulkinnan kanssa. Kun Kuukka lähestyi rastia tieltä alle sadan metrin päästä selkeän kohteen kautta (ratamestari ei ollut yhtä nöyrä), eikä lippu löytynyt, oli kilpailu jälleen täysin auki. Kuukka ja Halme yrittivät yhdessä löytää rastia, mutta kun sitä ei vartissa löytynyt, päättivät he jatkaa matkaa. Kuukka ampaisi kärjessä kohti viimeistä rastia, mutta rastin etsinnässä hieman enemmän lepäämään päässyt Halme työnsi väkisin ohi, eikä Kuukalla ollut loppusuoralla mitään tehtävissä tätä vanhaa kilpalatujen hirmua vastaan. Näinollen Halme otti uransa toisen tosihisuvoiton neljän sekunnin marginaalilla ajalla 3.11.45. Voittajan aseita tänään olivat taktinen osaaminen sekä lopun suorituskykyisyys, vaikka päivän vire ei ehkä ollutkaan paras mahdollinen.
Vuonna 2015 ei siis saatu uusia nimiä voittajien joukkoon, eikä edes osallistujien listalle. Tämä on tietysti huolestuttavaa, mutta uskon että tosihisu ei silti ole kuolemassa vaan ensi vuonna kilpaillaan jälleen runsain joukoin. Tunnelma kilpailussa oli erinomainen, sekä kilpailijat että järjestäjät nauttivat suuresti. Järjestäjä kiittää osallistujia ja toivottaa kaikille antoisaa vuotta kunnes taas jälleen tapaamme tosihisun merkeissä!
 |
| Kolmikko lähtöpaikalla |
 |
| Miesten kärkikaksikko maaliintulon jälkeen... |
 |
| ...ja palkintojenjaossa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti